Siirry sisältöön

2020-luku

Wikipediasta
Vuosisadat 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku · 2200-luku
Vuosikymmenet
1990-luku · 2000-luku · 2010-luku · 2020-luku · 2030-luku · 2040-luku
2050-luku · 2060-luku · 2070-luku · 2080-luku · 2090-luku · 2100-luku
Vuodet 1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999
2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009
2010 · 2011 · 2012 · 2013 · 2014 · 2015 · 2016 · 2017 · 2018 · 2019
2020 · 2021 · 2022 · 2023 · 2024 · 2025 · 2026 · 2027 · 2028 · 2029
2030 · 2031 · 2032 · 2033 · 2034 · 2035 · 2036 · 2037 · 2038 · 2039
2040 · 2041 · 2042 · 2043 · 2044 · 2045 · 2046 · 2047 · 2048 · 2049
2050 · 2051 · 2052 · 2053 · 2054 · 2055 · 2056 · 2057 · 2058 · 2059
2060 · 2061 · 2062 · 2063 · 2064 · 2065 · 2066 · 2067 · 2068 · 2069
2070 · 2071 · 2072 · 2073 · 2074 · 2075 · 2076 · 2077 · 2078 · 2079
2080 · 2081 · 2082 · 2083 · 2084 · 2085 · 2086 · 2087 · 2088 · 2089
2090 · 2091 · 2092 · 2093 · 2094 · 2095 · 2096 · 2097 · 2098 · 2099
2100 · 2101 · 2102 · 2103 · 2104 · 2105 · 2106 · 2107 · 2108 · 2109

2020-luku on nykyinen kuluva vuosikymmen, joka alkoi 1. tammikuuta 2020 ja päättyy 31. joulukuuta 2029. Vuosikymmen on 2000-luvun kolmas vuosikymmen.

Vuosikymmenen alussa alkoi maailmanlaajuinen koronaviruspandemia. Venäjä hyökkäsi Ukrainaan vuonna 2022. Demokraattisten ja autoritaaristen järjestelmien välinen vastakkainasettelu on korostunut.[1] Suomi liittyi puolustusliitto Naton jäseneksi vuonna 2023. Ennusteen mukaan maailman väkiluku kasvaa vuosikymmenen aikana miljardilla ihmisellä 8,7 miljardiin vuoteen 2030 mennessä[2]. Sitran raportin Megatrendit 2023 mukaan vuosikymmenen suuria kehityskulkuja ovat luonnon kantokyvyn mureneminen, demokratian kamppailu, kilpailu digivallasta sekä talouden ja hyvinvoinnin haasteet.[3]

Pariisin ilmastosopimuksessa maapallon lämpeneminen on pyritty rajaamaan korkeintaan 1,5 asteeseen. Jotta tavoite saavutettaisiin, maailmanlaajuisten hiilipäästöjen tulisi puolittua vuosikymmenen aikana.[4][5][6] Nykyisillä päästöillä ilmasto on lämpenemässä kolme astetta vuosisadan loppuun mennessä.[7][3] Ekosysteemien tila heikkenee 2020-luvulla nopeammin kuin koskaan, mikä vaikuttaa myös maailman ruoantuotantoon. YK yrittää sopia toimista, joilla maailman valtiot saisivat luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen eli luontokadon pysäytettyä vuosikymmenen loppuun mennessä.[8]

Ympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosikymmenen merkittävä kysymys on ilmaston lämpeneminen. Tiedepaneeli IPCC:n mukaan maailman hiilipäästöjen tulisi vähentyä 45 prosentilla 2020-luvun aikana, jotta lämpeneminen voitaisiin rajoittaa noin 1,5 celsiusasteeseen.[4][5][6] Nykyisillä päästöillä ilmasto on lämpenemässä 3,2 asteella.[7] Euroopan unionin tavoitteena on vähentää hiilipäästöjä 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.[2]

Maailman luontokadon suurimmat syyt ovat eliöiden hyödyntäminen kuten liikahakkuu ja ylikalastus, ilmastonmuutos ja saasteet. Montrealin luontokokouksessa 2022 maailman valtiot yrittivät sopia tavoitteista, joilla luonnon köyhtyminen saataisiin pysähtymään vuoteen 2030 mennessä.[9]

WWF:n raportin mukaan maailman metsiä häviää keskimäärin 10 miljoonaa hehtaaria vuosittain.[7] Maailman metsäkato on vuoden 2021 monikansallisen sopimuksen mukaan tarkoitus pysäyttää vuoteen 2030 mennessä.[10][11]

Eurooppaa koetteli kesällä 2022 ennätyksellinen kuumuus. Kuivuus sytytti metsäpaloja, kuivasi jokia ja vaikeutti maataloutta, teollisuutta ja energiantuotantoa.[12] Kuivuudesta kärsi lähes kaksi kolmasosaa Euroopan maapinta-alasta. Kuivuusjakso oli mahdollisesti pahin 500 vuoteen.[13] Kesällä 2023 pohjoisella pallonpuoliskolla koettiin kuumuusaaltoja, jotka aiheuttivat muun muassa mittavia maastopaloja Etelä-Euroopassa. Koko maailmassa mitattiin ennätyskorkeita lämpötiloja sekä maalla että meressä. Lämpöaallot olivat ilmastonmuutoksen aiheuttamia. World Weather Attributionin arvion mukaan samanlaisia kuumuusaaltoja tulee tapahtumaan 2–5 vuoden välein, jos maapallon keskilämpötila nousee kaksi astetta.[14]

Politiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Uusi koronavirus, SARS-CoV-2, aiheutti maailmanlaajuisen COVID-19 -pandemian.

Koronaviruspandemia ja maailmanpolitiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joulukuussa 2019 Kiinan Wuhanista alkunsa saanut uusi koronavirus, SARS-CoV-2, aiheutti pandemian, joka aiheutti yli sata miljoonaa tartuntaa ja miljoonia kuolemia ympäri maailmaa. Pandemian takia moniin maihin, myös Suomeen, julistettiin poikkeustila.

Demokraattisten ja autoritaaristen järjestelmien välinen vastakkainasettelu on korostunut.[1] Kansalaisvapauksien tilaa eri maissa arvioivan Freedom Housen mukaan yli puolet maapallon väestöstä elää maissa, joissa yhteiskunnalliset vapaudet on tukahdutettu osittain tai kokonaan. Tutkimuslaitoksen luokittelussa vain Suomi, Ruotsi ja Norja ovat täysin vapaita maita.[15]

Aasia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Gazan sota 2023–.

Yhdysvallat vetäytyi vuonna 2021 Afganistanista, jota se oli miehittänyt lähes 20 vuotta. Afganistanin länsimaiden tukema hallinto menetti valtansa Talibanille vain muutamassa kuukaudessa. Taliban julisti perustaneensa Afganistanin islamilaisen emiraatin.[16]

Xi Jinpingin johtama Kiina on kehittynyt yksinvaltaiseen suuntaan.[17] Kiina on myöntänyt luottoa kehittyville maille ja tehnyt niihin investointeja, mikä on saanut useat maat myötäilemään Kiinan kantoja kansainvälisessä politiikassa.[18] Xinjiangissa eli Kiinan Turkestanissa Kiinan hallinto sortaa muslimiväestöä. Jopa miljoona uiguuriväestöön kuuluvaa ihmistä on suljettu keskuksiin, joissa teetetään pakkotyötä.[17]

Hamasin hyökkäys Israeliin 2023 alkoi Gazan kaistalta 7. lokakuuta 2023.

Amerikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvalloissa George Floydin kuolema pidätystilanteessa aiheutti vuonna 2020 kuukausia kestäneitä protesteja poliisiväkivaltaa ja rasismia vastaan ympäri maailmaa.

Vuonna 2021 Yhdysvaltain presidentivaalit hävinneen Donald Trumpin puheet saivat osan hänen kannattajistaan hyökkäämään kongressitaloon.[19] Demokraattien Joe Biden astui presidentin virkaan. Poliittinen kahtiajako jatkui Yhdysvaltain politiikassa.[20] Kristillinen oikeisto vahvistui Yhdysvalloissa edellisen vuosikymmenen aikana.[21] Kristillisen nationalismin kannatus liittyi myös salaliittoteorioita yhdistelevän Qanon-liikkeen kannatukseen.[22]

Yhdysvaltain korkein oikeus kumosi vuonna 2022 päätöksen Roe vastaan Wade. Naisen aborttioikeus palasi näin osavaltioiden päätettäväksi.[23] Useat republikaanienemmistöiset osavaltiot kielsivät abortin käytännössä kokonaan. Pian päätöksen jälkeen puolessa Yhdysvaltain osavaltioista abortin saamista oli rajoitettu voimakkaasti.[24]

Donald Trump valittiin uudelleen presidentiksi vuoden 2024 presidentinvaaleissa, ja hän astui virkaansa vuonna 2025.

Eurooppa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 2022.
Suomen pääministeri Sanna Marin ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi tapasivat Venäjän hyökättyä Ukrainaan 2022.

Brexit astui voimaan vuoden 2020 alusta eli Iso-Britannia erosi Euroopan unionista. Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar Elisabet II kuoli vuonna 2022 hallittuaan 70 vuotta. Hänen seuraajansa on Charles III. Vuonna 2024 työväenpuolue päätti konservatiivien 14 vuoden valtakauden ja voitti vuoden 2024 parlamenttivaalit. Pääministeriksi tuli Keir Starmer.

Venäjä hyökkäsi Ukrainaan vuonna 2022. Venäjän toiminta oli jatkoa vuoden 2014 Krimin valtaukselle ja Itä-Ukrainan sijaissodalle. Yhdysvallat ja muut maat toimittivat Ukrainalle muun muassa panssariajoneuvoja ja ohjuksia.[25] Presidentti Vladimir Putinin johtama, entistä autoritaarisempi Venäjän hallinto perusteli sotaa valtiollisella propagandalla, johon sisältyy etupiiriajattelua, slaavilaista nationalismia ja konservatiivisuutta.[26][27] Venäjän, Kiinan, Iranin ja Pohjois-Korean länttä haastava liitto voimistui maailmanpolitiikassa.[28]

Venäjän kaasutoimitusten tyrehtyminen vuonna 2022 johti Euroopassa energian hintojen lyhytaikaiseen kohoamiseen.[29][30] Euroopan unionin tavoitteena on päästä irti venäläisen öljyn ja maakaasun käytöstä vuoteen 2027 mennessä.[31]

Pohjois-Makedonia liittyi Natoon maaliskuussa 2020. Suomi pääsi Naton jäseneksi huhtikuussa 2023[32] ja Ruotsi maaliskuussa 2024. Kroatia otti euron käyttöön maan valuuttana vuonna 2023 ja liittyi Schengen-alueeseen[33][34].

Maailman väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

YK:n ennusteen mukaan maailman väkiluku kasvaa miljardilla ihmisellä 8,7 miljardiin vuoteen 2030 mennessä. Saharan eteläpuolisen Afrikan väestön ennustetaan kasvavan kolmanneksella. Euroopassa väestömäärä pysyy ennallaan ja ikääntyneiden osuus kasvaa. Pohjois-Amerikan väestön ennustetaan kasvavan.[2] Intiasta tulee ennusteen mukaan väkiluvultaan maailman suurin maa noin vuonna 2027.[35]

Maailman väestö on ikääntynyt. Vuonna 2020 maailmassa oli ensimmäistä kertaa yli 65-vuotiaita enemmän kuin alle 5-vuotiaita.[36]

Tiede ja tekniikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Katso myös: Luettelo 2020-luvun ohjelmistoista
Tesla Model 3.

Aurinko- ja tuulivoiman kustannukset laskivat vuodesta 2010 vuoteen 2022 85 prosentilla.[7]

Suosittuja sosiaalisen median palveluja ovat muun muassa WhatsApp, Youtube, Facebook, Instagram ja Tiktok. Podcastien eli internetin kautta kuunneltavien ohjelmien kuuntelusta tuli vuosikymmenen alussa entistä suositumpaa.[37][38]

Nasan Perseverance-mönkijä laskeutui Marsiin vuonna 2021. James Webb -avaruusteleskooppi lähetti ensimmäisen kuvansa vuonna 2022[39]. Kansainvälinen avaruusasema on toiminnassa vuoteen 2030 saakka. Aseman korvaajaksi suunnitellaan kaupallista avaruusasemaa Starlabia, joka tarkoitus laukaista vuonna 2028.

Tekoäly kehittyi voimakkaasti.

Muoti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: 2020-luvun muoti
Vuoden 2020 dark academia -muotia.

2020-luvun muotiin ovat vaikuttaneet ainakin 1960–2000-lukujen trendien kertaaminen sekä koronaviruspandemia. Etenkin nuorisomuodissa näkyvillä ovat olleet myös erilaiset pukeutumisen alakulttuurit, kuten dark academia. 2020-luvun alussa eri trendit ovat levinneet myös sosiaalisen median, etenkin Tiktokin kautta. Tyköistuvia pillifarkkuja muodikkaampia ovat 2020-luvulla olleet leveämmät farkut ja muut housut. Myös muun muassa trenssit, neuleet, saappaat ja pienet laukut ovat olleet muodissa.[40][41][42][43]

Koska koronaviruspandemian aikana ihmiset viettivät aiempaa enemmän aikaa kotona, suosioon nousivat mukavat oloasut sekä maalaisromanttinen pukeutumistyyli, niin sanottu mökkityyli.[41][44] Julkisilla paikoilla kasvomaskien käyttösuositukset ja -pakot lisäsivät niin kertakäyttöisten kuin kankaisten kasvomaskien käyttöä, minkä seurauksena maskeihin ilmestyi eri pohjavärejä ja kuvioita[45]. Koronapandemian ohella jo edellisellä vuosikymmenellä alkanut Free the Nipple -liike, jonka tavoitteena on ei-seksualisoida naisten rinnat, on saanut jotkut naiset viettämään aiempaa enemmän aikaa ilman rintaliivejä.[46]

Aiempaa sukupuolineutraalimpi pukeutuminen on kasvattanut suosiotaan. Aiemmin lähinnä naisten muodissa olleisiin, mutta viime vuosina myös miehillä yleistyneisiin piirteisiin kuuluvat ainakin kukkakuosit, polvipituiset hameet, pastellisävyt ja kirkkaat värit.[43][40][47][40]

Musiikki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Taylor Swift on eräs 2020-luvun menestyneimmistä kevyen musiikin artisteista.

Edellisen vuosikymmenen tapaan popin, rapin ja elektronisen musiikin suosio on jatkunut 2020-luvulla. Erityisen suosittuja artisteja ovat olleet muun muassa Ariana Grande, Bad Bunny, Billie Eilish, BTS, Drake, Dua Lipa, Harry Styles, Sabrina Carpenter ja The Weeknd. Taylor Swiftin suursuosio poptähtenä jatkui[48].

Elokuva ja televisio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosikymmenen toistaiseksi menestyneimmät elokuvat ovat:

  1. Avatar: The Way of Water (2022)[49]
  2. Spider-Man: No Way Home (2021)[50]
  3. Inside Out – mielen sopukoissa 2 (2024)[51]
  4. Top Gun: Maverick (2022)[49]
  5. Barbie (2023).[52]

Parhaan elokuvan Oscar-palkinnon ovat saaneet Nomadland, Coda, Everything Everywhere All at Once, Oppenheimer ja Anora.

Suoratoisto ohitti Yhdysvalloissa kaapelitelevision suosituimpana television katselun muotona vuonna 2023.[53]

Urheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2020 kesäolympialaiset pidettiin Tokiossa, tosin nimestään huolimatta koronaviruspandemian takia ne siirrettiin vuodella eteenpäin kesään 2021. Vuoden 2022 talviolympialaiset pidettiin Pekingissä ja vuoden 2024 kesäolympialaiset Pariisissa.

Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 2022 pidettiin Qatarissa. Jalkapallon naisten maailmanmestaruuskilpailut 2023 olivat ensimmäiset kisat, joissa oli mukana saman verran maita kuin miesten vastaavissa kisoissa.

Suomi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Suomi 2020-luvulla
Presidentti Sauli Niinistö Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin vieraana Valkoisessa talossa 2022.

Suomi arvioitiin maailman onnellisimmaksi maaksi vuosina 2018–2021.[54] Suomen väestön ikääntyminen jatkuu. 2010-luvun puolivälin jälkeen Suomen väkiluku on kasvanut ennen kaikkea maahanmuuton vuoksi.[55] Työiässä ovat niin sanotut X- ja Y- ja Z-sukupolvet. Työelämän suurin ikäpolvi on Y-sukupolvi.[56][57] Heitä seuraa nuori Z-sukupolvi, johon luokitellaan yleisimmin vuonna 2000 tai sen jälkeen syntyneet.[58][59] Zeta-sukupolvelle on tutkimusten mukaan ominaista Y-sukupolven tavoin huoli ympäristöstä, kansainvälisyys ja runsas digitaalisen viestintätekniikan käyttö.[60] Lapsuuttaan elää vuosina 2010–2025 syntynyt ja syntyvä alfa-sukupolvi.[61][62]

SDP:n johtama Marinin hallitus astui toimeensa vuonna 2019. Vuoden 2023 eduskuntavaalien suurin puolue oli kokoomus. Petteri Orpon johtama porvarihallitus aloitti vuonna 2023. Vuonna 2024 tasavallan presidentiksi valittiin Alexander Stubb.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022 johti Suomen turvallisuuspolitiikan muutokseen.[63] Suomalaisten Nato-jäsenyyden kannatus nousi ennätystasolle. Vuoden 2022 kyselyn mukaan 79 prosenttia suomalaisista kannatti Nato-jäsenyyttä.[64][65] Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin ilmoittivat toukokuussa 2022 Suomen hakevan Naton jäsenyyttä.[63] Suomen puolustusvoimat ottavat uudet Lockheed Martin F-35 Lightning II -hävittäjät käyttöön vuodesta 2028 alkaen[66].

Vuonna 2021 oppivelvollisuus piteni Suomessa 18 ikävuoteen. Sosiaali- ja terveydenhuolto ja pelastustoimi siirtyvät hyvinvointialueiden järjestettäväksi vuonna 2023.[67] Ensimmäiset aluevaalit pidettiin vuonna 2022.

Tutkijoiden mukaan uskonnottomuus on 2020-luvulla alettu kokea kulttuurisesti normaalina ja uskonnollisuus poikkeuksena. Vuoden 2024 kyselytutkimuksessa 19 prosenttia suomalaisista uskoi kristinuskon jumalan olemassaoloon, 20 prosenttia jonkin muun jumalan olemassaoloon ja 28 prosenttia oli epäilijöitä. 27 prosenttia ei uskonut jumalan olemassaoloon ja ateisteiksi ilmoittautui 22 prosenttia väestöstä. Vuoden 2024 nuorisobarometrissa alle 30-vuotiaista vastaajista 60 prosenttia piti itseään ei-uskonnollisena.[68][69][70]

Ennustettuja ja suunniteltuja tapahtumia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2025

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2026

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2027

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Euroopan unionin tavoitteena on päästä irti venäläisen öljyn ja maakaasun käytöstä vuoteen 2027 mennessä.[31]
  • Intiasta tulee YK:n ennusteen mukaan väkiluvultaan maailman suurin maa noin vuonna 2027.[35]

2028

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2029

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Euroopan avaruusjärjestö, Kiina, Venäjä ja Intia suunnittelevat lähettävänsä miehitetyn lennon Kuuhun tähän vuoteen mennessä.
  • Joidenkin arvioiden mukaan Voyager 2 lopettaa lähetykset Maahan tähän vuoteen mennessä.
  • Täydellinen kuunpimennys uudenvuodenyönä. Pimennys tulee näkymään alusta loppuun Suomen alueella.

Merkittäviä henkilöitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joe Biden toimi Yhdysvaltain presidenttinä 2021–2025.
Donald Trump tuli uudelleen valituksi Yhdysvaltain presidentiksi (2025–).
Poliittisia johtajia
Yritysjohtajia
Aktivisteja
Urheilijoita

Viittauksia fiktiossa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Niilola, Merja: Jatkuva kriisitila koettelee nyt suomalaisten sietokykyä kovimmin sitten toisen maailmansodan Yle uutiset. 9.6.2022. Viitattu 9.6.2022.
  2. ↑ a b c Pohjanheimo, Noora: Miltä maailma näyttää vuonna 2030? Tekoja. 2/2021. Kirkon ulkomaanapu. Viitattu 23.3.2022.
  3. ↑ a b Pelli, Petja: Presidentti Niinistön puhe ja tuore raportti osoittavat, että luonto on muuttumassa ”kovaksi” politiikan aiheeksi Helsingin Sanomat. 2.1.2023. Viitattu 2.1.2023.
  4. ↑ a b Eskonen, Hanna: Ilmaston lämpenemisen kriittiset hetket Yle uutiset. 7.12.2021. Viitattu 11.12.2021.
  5. ↑ a b Merimaa, Juha: Millaista on arkemme 2020-luvulla? Helsingin Sanomat. 25.12.2019. Viitattu 15.9.2021.
  6. ↑ a b Hiltunen, Elina: Suomi vuonna 2030 – Kymmenen ennustetta seuraavalle vuosikymmenelle Bonfire.fi. 13.1.2020. Viitattu 30.9.2021.
  7. ↑ a b c d Vanha-Majamaa, Anton & Blom, Johannes: IPCC:n ilmastoraportti: Toivoa on, mutta se vaatii toimia Yle uutiset. 4.4.2022. Viitattu 4.4.2022.
  8. ↑ Pelli, Petja: Ohisalo: ”Ekosysteemien tila heikkenee nopeammin kuin koskaan” Helsingin Sanomat. 23.11.2022. Viitattu 24.11.2022.
  9. ↑ Pelli, Petja: Ihminen voitti, luontoa hävisi Helsingin Sanomat. 11.12.2022. Viitattu 11.12.2022.
  10. ↑ Rannard, Georgina & Gillett, Francesca: COP26: World leaders promise to end deforestation by 2030 BBC News. 2.11.2021. Viitattu 2.11.2021. (englanniksi)
  11. ↑ Kokkonen, Yrjö: Päivittyvä seuranta: Maailman johtajat kertovat maidensa ilmastokannat, Niinistö puhuu myöhemmin iltapäivällä – katso Glasgow'n ilmastokokousta suorana Yle uutiset. 2.11.2021. Viitattu 2.11.2021.
  12. ↑ Vaalisto, Heidi & Nykänen, Riika: Eurooppa korventuu pakahduttavan helleaallon kourissa – vesi vähissä, lieskat roihuavat Ilta-sanomat. 20.8.2022. Viitattu 22.8.2022.
  13. ↑ Pääkirjoitus: Luontokin koettelee Eurooppaa – vuosikausiin pahin kuivuus pidentää ennestään pitkää vitsausten listaa Ilta-sanomat. 14.8.2022. Viitattu 22.8.2022.
  14. ↑ Isokangas, Ali: Raportti: Kesän kuumuusaallot ”mahdottomia” ilman ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta Iltalehti. 25.7.2023. Viitattu 26.7.2023.
  15. ↑ Pääkirjoitus: Sananvapautta on Suomessakin alati vaalittava Ilta-sanomat. 14.8.2022. Viitattu 22.8.2022.
  16. ↑ Latifi, Ali M.: Kabul near standstill on day one of the Taliban’s ‘Emirate’ Al Jazeera. 16.8.2021. Viitattu 20.8.2021. (englanniksi)
  17. ↑ a b Sillanpää, Sami: Kiina-kiima katosi (tilaajille) Helsingin Sanomat. 25.8.2023. Viitattu 27.8.2023.
  18. ↑ Pesonen, Hannu: Kiinan toinen tuleminen Helsingin Sanomat, Tiede-lehti. 8.3.2023. Viitattu 8.3.2023.
  19. ↑ Vaarakallio, Sampo: Analyysi: Merkkejä demokratian kriisistä näkyy jo kaikkialla maailmassa Yle uutiset. 19.2.2022. Viitattu 19.2.2022.
  20. ↑ Haverinen, Patrik: Republikaanien epätoivo (tilaajille) HS Visio, Helsingin Sanomat. 14.7.2022. Viitattu 14.7.2022.
  21. ↑ Leppänen, Mari: Ihminen unohtuu, kun taistelu sieluista kiihtyy Helsingin Sanomat. 30.8.2022. Viitattu 30.8.2022.
  22. ↑ Väntönen, Elina: Trumpin ja Jumalan puolesta (tilaajille) Helsingin Sanomat, HS Viikko. 21.8.2022. Viitattu 30.8.2022.
  23. ↑ U.S. Supreme Court overturns abortion rights landmark 24.6.2022. Reuters. Viitattu 24.6.2022. (englanniksi)
  24. ↑ Nurminen, Jussi: Abortti jakaa rajusti Yhdysvaltoja Yle uutiset. 1.7.202. Viitattu 1.7.2023.
  25. ↑ https://www.ifw-kiel.de/fileadmin/Dateiverwaltung/IfW-Publications/-ifw/Kiel_Working_Paper/2022/KWP_2218_Which_countries_help_Ukraine_and_how_/KWP_2218_Version5.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
  26. ↑ Stubb, Aleksander: Venäjän aggressio muutti Suomen, Euroopan ja maailman Helsingin Sanomat. 29.4.2022. Viitattu 29.4.2022.
  27. ↑ Niemeläinen, Jussi: Venäjän imperialismista puhutaan nyt oikeilla sanoilla, mutta tehtävää on vielä paljon Helsingin Sanomat. 27.4.2023. Viitattu 27.4.2023.
  28. ↑ Venäjä vajoaa Putinin johdolla entistä syvemmälle (tilaajille) Helsingin Sanomat. 8.5.2024. Viitattu 8.5.2024.
  29. ↑ Sutinen, Teija: Aikakauden muutos pyyhkäisi yli Euroopan, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan Helsingin Sanomat. 30.12.2022. Viitattu 30.12.2022.
  30. ↑ Hiilamo, Elli-Alina: Sähkön ja kaasun hintojen pelätään karkaavan käsistä, tilannetta kuvataan poikkeukselliseksi – mistä raju hinnannousu johtuu? Yle uutiset. 25.9.2021. Viitattu 14.7.2022.
  31. ↑ a b Romsi, Vilma: EU:n huippukokous päättyi Versailles’ssa Yle uutiset. 13.3.2022. Viitattu 23.3.2022.
  32. ↑ Suomi on nyt Naton jäsen, ulkoministeri Haavisto luovutti liittymiskirjan Yhdysvaltain ulkoministerille Antony Blinkenille Turun Sanomat. 4.4.2023. Viitattu 5.4.2023.
  33. ↑ Leinonen, Antti: Kroatiasta tuli kahdeskymmenes euromaa Salkunrakentaja. 3.6.2022. Viitattu 14.7.2022.
  34. ↑ Husu, Rikhard: Kroatia hyväksyttiin osaksi Schengen-aluetta – Bulgaria ja Romania kokivat karvaan pettymyksen Yle uutiset. 8.12.2022. Viitattu 11.12.2022.
  35. ↑ a b Pajari, Katriina: Vielä hetken Kiina on suurin Helsingin Sanomat, Kuukausiliite. 8.5.2022. Viitattu 8.5.2022.
  36. ↑ Storås, Niclas: Ikääntyvä ihmiskunta (tilaajille) HS Visio, Helsingin Sanomat. 12.7.2022. Viitattu 14.7.2022.
  37. ↑ Pönkä, Harto: Sosiaalisen median tilastot ja käyttö Suomessa 22.12.2020. Innowise. Viitattu 16.9.2021.
  38. ↑ Jauhiainen, Ilkka: Koronakriittisten puheet somessa eivät juuri vaikuta suomalaisten asenteisiin, kertoo tutkija (tilaajille) Mediuutiset. 31.8.2021. Viitattu 2.10.2021.
  39. ↑ Paukku, Timo & Kuokkanen, Venla: Nyt näemme syvemmälle avaruuteen ja kaukaisempaan historiaan kuin koskaan – Webb-teleskoopin ensimmäinen kuva julkistettiin Helsingin Sanomat. 12.7.2022. Viitattu 12.7.2022.
  40. ↑ a b c Condé Nast: The biggest Spring/Summer 2021 trends for men British GQ. 21.7.2020. Viitattu 12.11.2024. (englanniksi)
  41. ↑ a b 2020’s biggest fashion trends Drapers. 31.12.2020. Viitattu 12.11.2024. (englanniksi)
  42. ↑ 7 Men’s Fashion Trends That Will Rule the Rest of 2020 StyleCaster. 10.4.2020. Viitattu 12.11.2024. (englanniksi)
  43. ↑ a b These Were the 11 Biggest Fashion Trends of 2021 (& 3 That Couldn’t Stand the Test of Time) PureWow. 13.12.2021. Viitattu 12.11.2024.
  44. ↑ Definition of cottagecore | Dictionary.com www.dictionary.com. Viitattu 12.11.2024. (englanniksi)
  45. ↑ Condé Nast: Face Masks to Shop Now Vogue. 3.3.2022. Viitattu 12.11.2024. (englanniksi)
  46. ↑ So… Is No One Wearing Bras Anymore? PureWow. 6.7.2021. Viitattu 12.11.2024. (englanniksi)
  47. ↑ Charlie Thomas: 20 Men's Fashion Trends You Need To Know For Fall/Winter 2022 Ape to Gentleman. 27.11.2024. Viitattu 31.10.2022. (englanniksi)
  48. ↑ Vahtera, Jasmin: Miksi Taylor Swift on niin suosittu? Helsingin Sanomat. 21.7.2023. Viitattu 21.7.2023.
  49. ↑ a b 2022 Worldwide Box Office Box Office Mojo. IMDb. Viitattu 28.12.2024. (englanniksi)
  50. ↑ 2021 Worldwide Box Office Box Office Mojo. IMDb. Viitattu 28.12.2024. (englanniksi)
  51. ↑ 2024 Worldwide Box Office Box Office Mojo. IMDb. Viitattu 28.12.2024. (englanniksi)
  52. ↑ 2023 Worldwide Box Office Box Office Mojo. IMDb. Viitattu 28.12.2024. (englanniksi)
  53. ↑ Peltonen, Timo: Kiemurteleva peto (tilaajille) HS Visio. 28.7.2023. Viitattu 28.7.2023.
  54. ↑ Helliwell, John F. & Sachs, Jeffrey & De Neve, Jan-Emmanuel (toim.): World Happiness Report 2020 (PDF) 2020. New York: Sustainable Development Solutions Network. ISBN 978-1-7348080-0-1 Viitattu 24.11.2020. (englanniksi)
  55. ↑ Rotkirch, Anna: Syntyvyyden toipuminen ja pitenevä elinikä. Linjauksia 2020-luvun väestöpolitiikalle, s. 48, 65. (Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 2021:2) Helsinki: Valtioneuvoston kanslia, 2021. ISBN 978-952-383-073-8 Verkkojulkaisu (PDF) Viitattu 11.10.2021.[vanhentunut linkki]
  56. ↑ Valkama, Heikki: Nuoret työntekijät ovat epälojaaleja ja kärsimättömiä – mutta paljon parempia työntekijöitä kuin vanhempansa Yle uutiset. 22.1.2020. Viitattu 15.9.2021.
  57. ↑ Väärämäki, Heidi: Kolmekymppiset ovat linnoittautuneet omiin todellisuuksiinsa, eivätkä ymmärrä toisiaan, sanoo omia ikätovereitaan tutkinut Mikko Piispa (tilaajille) Helsingin Sanomat. 7.2.2019. Viitattu 15.9.2021.
  58. ↑ Granström, Teemu: Z-sukupolvi kyseenalaistaa ennakoluulottomasti – myös auktoriteetit Kun koulu loppuu. 3.6.2015. Viitattu 15.9.2021.
  59. ↑ XYZ – Miten eri sukupolvet eroavat toisistaan? 25.2.2020. A-lehdet. Viitattu 23.9.2021.
  60. ↑ Vainio, Anniina: Tulevaisuuden töissä Helsingin Sanomat. 22.1.2021. Viitattu 30.8.2022.
  61. ↑ Alfa-sukupolvi – tulevaisuuden edustajat 21.3.2021. Bambora. Viitattu 15.9.2021.
  62. ↑ Mikä on Alfa-sukupolvi ja mitä ovat sen pääpiirteet? 19.1.2019. Äitiyden ihme. Viitattu 15.9.2021.
  63. ↑ a b de Fresnes, Tulikukka & Tikkala, Hannu & Tolonen, Laura: Suomi hakee Nato-jäsenyyttä Yle uutiset. 15.5.2022. Viitattu 15.5.2022.
  64. ↑ Kinnunen, Pekka & Koivisto, Matti: Ylen kysely: Nato-jäsenyyden kannatus vahvistuu – 62 prosenttia haluaa nyt Natoon Yle uutiset. 14.3.2022. Viitattu 8.4.2022.
  65. ↑ Lepistö, Matti: HS-gallup: Naton kannatus noussut uuteen ennätykseen Verkkouutiset. 27.6.2022. Viitattu 27.6.2022.
  66. ↑ a b Hakahuhta, Ari & Luotonen, Annina & Pärssinen, Minna: Suomi ostaa F-35 -hävittäjiä Yle uutiset. 10.12.2021. Viitattu 10.12.2021.
  67. ↑ Hakahuhta, Ari & Koivisto, Markku: Historiallinen sote-uudistus hyväksyttiin eduskunnassa Yle uutiset. 23.6.2021. Viitattu 16.9.2021.
  68. ↑ Terävä, Hanna: Nuorten uskonnollisuudessa käänne – uskonnoton identiteetti on uusi normi ja uskonnolliset kokevat itsensä vähemmistöksi Yle uutiset. 21.5.2024. Viitattu 21.4.2025.
  69. ↑ Pyhäranta, Tuija: Nuorisobarometrista voi päätellä: On tultu uskonnollisen kulttuurinmuutoksen taitekohtaan (Tilaajille) Kotimaa. 21.5.2024. Viitattu 21.4.2025.
  70. ↑ Salomäki, Hanna ym.: Kirkko epävarmuuksien ajassa. Suomen evankelis-luterilainen kirkko 2020–2023, s. 79–80. Helsinki: Kirkon tutkimus ja koulutus, 2024. ISBN 978-951-693-403-0
  71. ↑ World Population Prospects United Nations, Department of Economic and Social Affairs, Population Dynamics. Viitattu 13.10.2021. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=2020-luku&oldid=23186188”