Euroopan vapaakauppajärjestö
Euroopan vapaakauppajärjestö | |
---|---|
Nimi työkielellä ja jäsenvaltioiden virallisilla kielillä:
|
|
![]() |
|
![]() Euroopan vapaakauppajärjestön jäsenvaltiot |
|
Perustettu | 1960 |
Tyyppi | vapaakauppa-alue |
Päämaja |
Geneve Bryssel Luxemburg |
Jäsenet |
![]() ![]() ![]() ![]() |
Viralliset kielet | englanti (työkieli) |
Pääsihteeri |
![]() |
Pinta-ala | |
– yhteensä | 529 600 km² |
Väkiluku (2017) | 14 050 000[1] |
– väestötiheys | 26,5 / km² |
Valuutta |
Islanti: Islannin kruunu Liechtenstein / Sveitsi: Sveitsin frangi Norja: Norjan kruunu ({{{valuuttatunnus}}}) |
Aiheesta muualla | |
Sivusto |
Euroopan vapaakauppajärjestö eli EFTA (lyhenne sanoista European Free Trade Association[2]) on valtioiden välistä vapaakauppaa edistävä kansainvälinen järjestö, johon kuuluvat nykyisin Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi. EFTA ja Euroopan unioni (EU) muodostavat yhdessä Euroopan talousalueen (ETA), johon Sveitsi ei kuulu.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]EFTA perustettiin alun perin Yhdistyneen kuningaskunnan johdolla vastavedoksi EEC:lle, josta myöhemmin kehittyi EU. Britannian sen aikainen Konservatiivipuolueen johto vastusti Euroopan yhdentymiskehitystä, joka näytti johtavan ylikansallisten instituutioiden pikemminkin kuin vain maiden välisen yhteistyön suuntaan. Toisaalta Ranska ei halunnut Britanniaa EEC:hen. EFTAn oli tarkoitus olla löyhempi yhteisö ja sen toimialan rajoittua vain vapaakauppaan ilman poliittisempia ulottuvuuksia.
EFTAn perustivat Britannia, Norja, Itävalta, Portugali, Ruotsi, Sveitsi ja Tanska vuonna 1960.[3] Islanti liittyi EFTAan vuonna 1970.
Suomi liittyi EFTAan liitännäisjäseneksi vuonna 1961 FINEFTA-sopimuksella. Vuonna 1986 Suomesta tuli EFTAn täysjäsen.
Suomen lähentyminen EEC:hen alkoi vuoden 1973 vapaakauppasopimuksella, kun EFTA menetti painoarvoaan Britannian liityttyä EEC:n jäseneksi vuoden 1973 alusta Edward Heathin pääministerikaudella. Suomelle Britannia on ollut perinteisesti merkittävä vientimaa, erityisesti paperiteollisuudelle. Britannian mukana EEC:n jäseneksi siirtyi Tanska. Portugali siirtyi EFTAsta EY:hyn vuonna 1986. EFTAan liittyi vuonna 1991 Liechtenstein, joka halusi tällä tavoin päästä mukaan EFTAn ja EU:n väliseen kauppapoliittiseen järjestelyyn eli Euroopan talousalueeseen (ETA) sen jälkeen kun Sveitsi oli kansanäänestyksessä hylännyt ETA-jäsenyyden. Norjan, Islannin ja Liechtensteinin suhteet Euroopan talousalueeseen järjestyvät EFTAn kautta, kun taas ETAsta kansanäänestyksellä kieltäytynyt Sveitsi on solminut EU:n kanssa kahdenvälisiä sopimuksia. Liechtenstein käyttää rahanaan Sveitsin frangia ja sen ulkomaanedustuksen hoitaa Sveitsi, jolloin se on yhdentynyt Sveitsiin. Islanti ei ole harkinnut EU:hun liittymistä, mikä on Norjassa torjuttu toistaiseksi. Norjassa EU-jäsenyyttä pelätään yhteisen maatalouspolitiikan, aluetukien ja energiapolitiikan vuoksi.
Neuvostoliitto suhtautui kriittisesti EEC:hen siksi, että sen jäsenet olivat pääasiassa Nato-maita. Tämän vuoksi Suomessa Neuvostoliiton kanssa käytävän bilateraalikaupan turvaamiseksi yhdentymistä länteen harjoitettiin pienin askelin. Neuvostoliitolle bilateraalikauppa- ja kauppapolitiikka oli ulkopolitiikan elimellinen jatke, mikä edellytti Suomelta puolueettomuuden korostamista.
Suomi ja EFTA
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Suomen EFTA-jäsenyys
Jäsenet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyiset jäsenvaltiot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valtio | Liittyi |
---|---|
![]() |
1960 |
![]() |
1960 |
![]() |
1970 |
![]() |
1991 |
Entiset jäsenvaltiot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valtio | Liittyi | Erosi |
---|---|---|
![]() |
1960 | 1973 |
![]() |
1960 | 1995 |
![]() |
1960 | 1986 |
![]() |
1960 | 1995 |
![]() |
1960 | 1973 |
![]() |
1986 | 1995 |
Pääsihteerit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pääsihteeri | Valtio | Vuodet |
---|---|---|
Frank Figgures | ![]() |
1960–1965 |
John Coulson | ![]() |
1965–1972 |
Bengt Rabaeus | ![]() |
1972–1975 |
Charles Müller | ![]() |
1976–1981 |
Per Kleppe | ![]() |
1981–1988 |
Georg Reisch | ![]() |
1988–1994 |
Kjartan Jóhannsson | ![]() |
1994–2000 |
William Rossier | ![]() |
2000–2006 |
Kåre Bryn | ![]() |
2006-2012 |
Kristinn F. Árnason | ![]() |
2012–2018 |
Henri Gétaz | ![]() |
2018– |
EFTA-maiden suhde Euroopan unioniin
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]EFTA-maat | Soveltaa eurooppaoikeutta | Euroopan atomienergiayhteisössä | Euroopan puolustusvirastossa | Schengenin sopimuksessa | EU:n arvolisäveroalueella | Euroopan tulliliitossa | Euroopan unionin sisämarkkinoilla | Euroalueessa | |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
![]() |
Osittain | Ei | Ei | Kyllä | Ei | Ei | Osittain ETA:n kautta [4] | Ei, (Islannin kruunu) | |
![]() |
Osittain | Ei | Ei | Kyllä | Ei, Sveitsin ja Liechtensteinin välinen arvonlisäveroalue | Ei, Sveitsin ja Liechtensteinin välinen arvonlisäveroalue | Osittain ETA:n kautta [4] | Ei, (Sveitsin frangi) | |
![]() |
Osittain | Ei | Osallistuu ei-jäsenenä | Kyllä | Ei | Ei | Osittain ETA:n kautta[4] | Ei, (Norjan kruunu) | |
![]() |
Osittain | Ei | demilitarisoitu | Ei | Ei, arvonlisäverovapaa-alue | Ei[4][5] | Ei | Ei, (Norjan kruunu)[4][5] | |
![]() |
Ei | Ei | Osallistuu | Ei | Ei | Ei | Ei | Ei, (Norjan kruunu) | |
![]() |
Ei | Ei | demilitarisoitu | Ei | Ei | Ei | Ei | Ei, (Norjan kruunu) | |
![]() |
Ei | Ei | demilitarisoitu | Ei | Ei | Ei | Ei | Ei, (Norjan kruunu) | |
![]() |
Osittain | Osittain tarkkailijana[6] | Ei | Kyllä | Ei, Sveitsin ja Liechtensteinin välinen arvonlisäveroalue | Ei, Sveitsin ja Liechtensteinin tulliliitto | useiden kahdenvälisten sopimusten kautta | Ei, (Sveitsin frangi) | |
![]() |
Osittain | Osallistuu Sveitsin kanssa [6] | Ei | Kyllä | Ei, arvonlisäverovapaa-alue | Ei, Sveitsin ja Liechensteinin tulliliitto | useiden kahdenvälisten sopimusten kautta | Ei, (Sveitsin frangi) |
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ imf.org
- ↑ Lyhenneluettelo: E Kielitoimiston ohjepankki. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 29.11.2018.
- ↑ Historia 1960, Tietoa EU:n toiminnasta, Euroopan unioni
- ↑ a b c d e The Basic Features of the EEA Agreement | European Free Trade Association Efta.int. Viitattu 8.5.2017.
- ↑ a b EUR-Lex - 21994A0103(41) - EN Eur-lex.europa.eu. Viitattu 17.8.2016.
- ↑ a b EUR-Lex - 32014D0954 - EN - EUR-Lex 30.12.2014. Eur-lex.europa.eu. Viitattu 17.8.2016.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- EFTAn viralliset sivut (englanniksi)
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Euroopan vapaakauppajärjestö Wikimedia Commonsissa