Siirry sisältöön

Euroopan vapaakauppajärjestö

Wikipediasta
Euroopan vapaakauppajärjestö
Nimi työkielellä ja jäsenvaltioiden virallisilla kielillä:
    • European Free Trade Association (englanniksi)
    • Fríverslunarsamtök Evrópu (islanniksi)
    • Associazione europea di libero scambio (italiaksi)
    • Det europeiske frihandelsforbund (norjaksi)
    • Eurohppá friddjagávpelihttu (pohjoissaameksi)
    • Association européenne de libre-échange (ranskaksi)
    • Associaziun europeica da commerzi liber (retoromaaniksi)
    • Europäische Wirtschaftsgemeinschaft (saksaksi)
Euroopan vapaakauppajärjestön jäsenvaltiot
Euroopan vapaakauppajärjestön jäsenvaltiot
Perustettu 1960
Tyyppi vapaakauppa-alue
Päämaja Geneve
Bryssel
Luxemburg
Jäsenet  Islanti
 Liechtenstein
 Norja
 Sveitsi
Viralliset kielet englanti (työkieli)
Pääsihteeri Sveitsi Henri Gétaz
Pinta-ala
– yhteensä 529 600 km²
Väkiluku (2017) 14 050 000[1]
– väestötiheys 26,5 / km²
Valuutta Islanti: Islannin kruunu
Liechtenstein / Sveitsi: Sveitsin frangi
Norja: Norjan kruunu ({{{valuuttatunnus}}})
Aiheesta muualla
Sivusto

Euroopan vapaakauppajärjestö eli EFTA (lyhenne sanoista European Free Trade Association[2]) on valtioiden välistä vapaakauppaa edistävä kansainvälinen järjestö, johon kuuluvat nykyisin Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi. EFTA ja Euroopan unioni (EU) muodostavat yhdessä Euroopan talousalueen (ETA), johon Sveitsi ei kuulu.

EFTA perustettiin alun perin Yhdistyneen kuningaskunnan johdolla vastavedoksi EEC:lle, josta myöhemmin kehittyi EU. Britannian sen aikainen Konservatiivipuolueen johto vastusti Euroopan yhdentymiskehitystä, joka näytti johtavan ylikansallisten instituutioiden pikemminkin kuin vain maiden välisen yhteistyön suuntaan. Toisaalta Ranska ei halunnut Britanniaa EEC:hen. EFTAn oli tarkoitus olla löyhempi yhteisö ja sen toimialan rajoittua vain vapaakauppaan ilman poliittisempia ulottuvuuksia.

EFTAn perustivat Britannia, Norja, Itävalta, Portugali, Ruotsi, Sveitsi ja Tanska vuonna 1960.[3] Islanti liittyi EFTAan vuonna 1970.

Suomi liittyi EFTAan liitännäisjäseneksi vuonna 1961 FINEFTA-sopimuksella. Vuonna 1986 Suomesta tuli EFTAn täysjäsen.

Suomen lähentyminen EEC:hen alkoi vuoden 1973 vapaakauppasopimuksella, kun EFTA menetti painoarvoaan Britannian liityttyä EEC:n jäseneksi vuoden 1973 alusta Edward Heathin pääministerikaudella. Suomelle Britannia on ollut perinteisesti merkittävä vientimaa, erityisesti paperiteollisuudelle. Britannian mukana EEC:n jäseneksi siirtyi Tanska. Portugali siirtyi EFTAsta EY:hyn vuonna 1986. EFTAan liittyi vuonna 1991 Liechtenstein, joka halusi tällä tavoin päästä mukaan EFTAn ja EU:n väliseen kauppapoliittiseen järjestelyyn eli Euroopan talousalueeseen (ETA) sen jälkeen kun Sveitsi oli kansanäänestyksessä hylännyt ETA-jäsenyyden. Norjan, Islannin ja Liechtensteinin suhteet Euroopan talousalueeseen järjestyvät EFTAn kautta, kun taas ETAsta kansanäänestyksellä kieltäytynyt Sveitsi on solminut EU:n kanssa kahdenvälisiä sopimuksia. Liechtenstein käyttää rahanaan Sveitsin frangia ja sen ulkomaanedustuksen hoitaa Sveitsi, jolloin se on yhdentynyt Sveitsiin. Islanti ei ole harkinnut EU:hun liittymistä, mikä on Norjassa torjuttu toistaiseksi. Norjassa EU-jäsenyyttä pelätään yhteisen maatalouspolitiikan, aluetukien ja energiapolitiikan vuoksi.

Neuvostoliitto suhtautui kriittisesti EEC:hen siksi, että sen jäsenet olivat pääasiassa Nato-maita. Tämän vuoksi Suomessa Neuvostoliiton kanssa käytävän bilateraalikaupan turvaamiseksi yhdentymistä länteen harjoitettiin pienin askelin. Neuvostoliitolle bilateraalikauppa- ja kauppapolitiikka oli ulkopolitiikan elimellinen jatke, mikä edellytti Suomelta puolueettomuuden korostamista.

Suomi ja EFTA

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Suomen EFTA-jäsenyys
EFTAn nykyiset jäsenvaltiot
Euroopan talousliitot vuonna 1988. EFTA vihreällä, EEC sinisellä, SEV punaisella.

Nykyiset jäsenvaltiot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valtio Liittyi
 Norja 1960
 Sveitsi 1960
 Islanti 1970
 Liechtenstein 1991

Entiset jäsenvaltiot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valtio Liittyi Erosi
 Britannia 1960 1973
 Itävalta 1960 1995
 Portugali 1960 1986
 Ruotsi 1960 1995
 Tanska 1960 1973
 Suomi 1986 1995

Pääsihteerit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääsihteeri Valtio Vuodet
Frank Figgures  Britannia 1960–1965
John Coulson  Britannia 1965–1972
Bengt Rabaeus  Ruotsi 1972–1975
Charles Müller  Sveitsi 1976–1981
Per Kleppe  Norja 1981–1988
Georg Reisch  Itävalta 1988–1994
Kjartan Jóhannsson  Islanti 1994–2000
William Rossier  Sveitsi 2000–2006
Kåre Bryn  Norja 2006-2012
Kristinn F. Árnason  Islanti 2012–2018
Henri Gétaz  Sveitsi 2018–

EFTA-maiden suhde Euroopan unioniin

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
EFTA-maat Soveltaa eurooppaoikeutta Euroopan atomienergiayhteisössä Euroopan puolustusvirastossa Schengenin sopimuksessa EU:n arvolisäveroalueella Euroopan tulliliitossa Euroopan unionin sisämarkkinoilla Euroalueessa
 Islanti Osittain Ei Ei Kyllä Ei Ei Osittain ETA:n kautta [4] Ei, (Islannin kruunu)
 Liechtenstein Osittain Ei Ei Kyllä Ei, Sveitsin ja Liechtensteinin välinen arvonlisäveroalue Ei, Sveitsin ja Liechtensteinin välinen arvonlisäveroalue Osittain ETA:n kautta [4] Ei, (Sveitsin frangi)
 Norja, paitsi: Osittain Ei Osallistuu ei-jäsenenä Kyllä Ei Ei Osittain ETA:n kautta[4] Ei, (Norjan kruunu)
 Huippuvuoret Osittain Ei demilitarisoitu Ei Ei, arvonlisäverovapaa-alue Ei[4][5] Ei Ei, (Norjan kruunu)[4][5]
 Bouvet’nsaari Ei Ei Osallistuu Ei Ei Ei Ei Ei, (Norjan kruunu)
Pietari I:n saaren lippu Pietari I:n saari Ei Ei demilitarisoitu Ei Ei Ei Ei Ei, (Norjan kruunu)
Kuningatar Maudin maan lippu Kuningatar Maudin maa Ei Ei demilitarisoitu Ei Ei Ei Ei Ei, (Norjan kruunu)
 Sveitsi, paitsi: Osittain Osittain tarkkailijana[6] Ei Kyllä Ei, Sveitsin ja Liechtensteinin välinen arvonlisäveroalue Ei, Sveitsin ja Liechtensteinin tulliliitto useiden kahdenvälisten sopimusten kautta Ei, (Sveitsin frangi)
Samnaun Osittain Osallistuu Sveitsin kanssa [6] Ei Kyllä Ei, arvonlisäverovapaa-alue Ei, Sveitsin ja Liechensteinin tulliliitto useiden kahdenvälisten sopimusten kautta Ei, (Sveitsin frangi)
  1. imf.org
  2. Lyhenneluettelo: E Kielitoimiston ohjepankki. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 29.11.2018.
  3. Historia 1960, Tietoa EU:n toiminnasta, Euroopan unioni
  4. a b c d e The Basic Features of the EEA Agreement | European Free Trade Association Efta.int. Viitattu 8.5.2017.
  5. a b EUR-Lex - 21994A0103(41) - EN Eur-lex.europa.eu. Viitattu 17.8.2016.
  6. a b EUR-Lex - 32014D0954 - EN - EUR-Lex 30.12.2014. Eur-lex.europa.eu. Viitattu 17.8.2016.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]